maanantai 18. kesäkuuta 2018

Nyt on lomat lusittu


Eilen Karkki palasi takaisin normaaliin arkeen lomansa jäljiltä ja se oli itseasiassa oletettua kivempi ratsastaa, vaikka olikin virtaisa, painoi kädelle ja olisi halunnut esittää muutamat ylimääräiset liikkeet. Pienelle hevoselle meinasi mennä vähän kuppi nurin, kun ei saanutkaan painattaa täysiä ja painaa samalla ohjaan. Piti ihan itse kantaa itsensä, eikä nojata ohjiin. Eikä myöskään saanut olla puupökkelönä, vaan piti taipua kummastakin kyljestä. Herran jestas, miten rankkaa. Kunnes tuli laukan vuoro, sitten ei enää ollutkaan rankkaa. Sittenhän sitä mentiin ja reippaasti mentiikin, vähän jänskätti, että näinköhän tämä enää pysähtyy. Paitsi maneesin seinään. Onneksi ei tarvittu seinää avuksi, kun mun pidätteitä suostuttiin lopulta kuuntelemaan. Tosin siinä kohdin otettiin vielä pätkä reipasta laukkaa, ettei tilanne jää siihen, että poni hidastaa ja kuuntelee pidätettä silloin kun huvittaa.

Kuitenkin tämän kaiken jälkeen otin vielä pätkiä laukkaa kumpaankin suuntaan, että saan oikeasti edes vähän työstettyä laukkaa. Tarkoitus ei ollut kuitenkaan tehdä mitään super raskasta treeniä, vaan sellainen melkein kevyt, paluu arkeen treeni. Ja loppuen lopuksihan Karkista tuli varsin kiva ja notkeampi, kuin alussa. Se taipui paremmin ja oli kivan kevyt, jokaisessa askellajissa. Päätin pitää treenin varsin lyhyenä, joten pienten hyvien pätkien jälkeen laukassa siirryinkin suht nopealla kaavalla loppuraveihin, jossa myös taivuttelin. Loppukäynneissäkin vielä taivuttelin, ennen kuin annoin pitkät ohjat. Halusin sen olevan mahdollisimman notkea ja tasapainoinen.


Itselleni jäi eilisestä todella hyvä fiilis, joten halusin "palkita" Karkin tekemällä jotain muuta, kuin normaalia sileän työskentelyä. Heittäydyin varsin hurjaksi ja menin vähän puomeja, tosin meno äityi siitäkin vielä hurjemmaksi ja ylitin yhden kavaletin. Se ei ollut mitenkään suunniteltu, että ylitän tätä kyseistä kavalettia. Olihan mulla sentään koulusatula ja kuvien perusteella myös aivan liian pitkät jalustimet, vaikka ennen puomien menoa lyhensin niitä. Nähtävästi en lyhentänyt tarpeeksi, mutta itselläni on muutenkin paha tapa mennä liian pitkillä jalustimilla. En vain osaa olla koulusatulassa, jos jalustimet ovat lyhyet. Tulee fiilis, että istuu polvet suussa.

Kuitenkin menin niillä liian pitkillä jalustimilla puomeja ja herran jestas sentään, tosiaan sen yhden kavaletin. Voin kertoa, että kun estepelko on nykyään potenssiin sata, oli se varsinainen "työvoitto" ja pieni riemunkiljahdushan siitä myös syntyi, kuten alla olevasta videoista voittekin kuulla. Täysin oppikirjastahan tuo kavaletin jälkeinen meno ei ollut, heitin ohjat samantien pois ja annoin Karkin tiputtaa laukan raville ja sitä rataa. Lopetin ratsastuksen, kun se hyvä ja onnistunut fiilis valtasi mut.

Mutta mä tein sen! Me tosiaan ylitettiin se kavaletti, se pienen pieni kavaletti, joka oli max. 15 senttiä irti maasta. Se oli mulle todella iso saavutus, voitin oman pelkoni ja annoin mennä. Tai oikeastaan Karkki meni, mä vaan olin mukana menossa. Mutta silti, ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan. On onni, että Karkki on tottunut myös kyyditsemään alkeisratsastajia ja on kokenut hyppääjä, joten me varmasti hypellään myös jatkossakin. Itselläni jäi niin hyvä ja sellainen "tätä lisää" fiilis. Suunnitelmissa olisikin mennä Karkin kanssa ratsastuskoulun estetunneille, jotta saan omia virheitä ja puutteita korjattua ja Karkin on mukavampi hypätä.

Onko teillä muilla pelkoja, jotka olette kohdanneet ja voittaneet?


Postauksen kuvat & video © Ada

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Loma sen kuin pitenee


Meillä kävi vähän hassusti tämän ponin kävelytyskuurin kannalta, sillä päädyin lopulta antamaan sille totaalisen loman. Normaalisti poden tällaisestä liikuttamattomuudesta huonoa omaa tuntoa, mutta tällä kertaa en jostain syystä ole ollenkaan potenut sitä, että Karkilla on oikeasti kunnon loma ja se saa vain olla. Eipä se ole tuntunut Karkkiakaan hirveästi haittaavan, mitä nyt kaipaa huomiota aina kun menen tallille tekemään sen ruokia. Mielestäni Karkki on lomansa ansainnut ja se tekee hyvää nuorelle hevoselle, jota on tosissaan treenailtu viimeiset pari kuukautta ja on suorittanut älyttömän hyvin, paremmin kuin olen osannut odottaa.

Tänään oli tarkoitus mennä kaivamaan Karkki "pellosta" ja kokeilla vähän miltä työnteko nyt maistuu, mutta monen muuttujan takia Karkin loma saikin vielä jatkua parisen päivää. Huomenna olen lähes koko päivän Ypäjällä, joten sunnuntaina kokeillaan uudestaan kaivaa poni "pellosta" ja kokeilla vähän jotain kevyttä treeniä. Eipä ne pari lisäpäivää Karkkia varmastikaan haittaa, saa ainakin nyt kunnollisen täysloman. Kaiken kaikkiaanhan se saa melkein viikon mittaisen loman, tekee varmasti hyvää ja on varmasti taas uudenlaisella innolla/fiiliksellä tekemässä töitä.


Täytyy kyllä itse myöntää, että tekee itsellekin hyvää olla hetken aikaa poissa hevosen selästä ja hengailemasta tallilta. Ei sillä, että se olisi mitenkään pakko pullaa tms., ehei. Nautin tallilla olosta, Karkin kanssa touhuilusta ja ratsastuksesta, mutta joskus on hyvä tehdä muutakin. Tiedättehän, kun olette tallilla sen 7 päivää viikossa, haluaa joskus tehdä muutakin. Tämä on ollut tällainen hyvä loma itsellekin ja on saanut tehdä muita juttuja. Tosin tänäänhän olisin itse halunnut jo takaisin selkään, mutta sitten tulikin kaikkea muuta, mm. hajonnut pesukone. Onneksi sunnuntaina pääsee takaisin normaaliin rutiiniin ja arkeen, sekä pääsee taas treenaamaan. Täysin uudella asenteella. Tarkoituksena olisi viedä Karkki koulurataharkkoihin 6.7. ja esterataharkkoihin 12.7., mutta ensin pitäisi varmaan vähän hypätä tai mennä edes puomeja. Siellä kun on onneksi se puomiluokkakin, jos vaikka omistajalle iskeekin rimakauhu. Tosin Karkki on sen verran kiva ja rehti, että se menee yli mistä vaan. Tai ainakin mitä olen nähnyt. Ensi viikollahan se nähdään, miten meiltä yhdessä sujuu toi ristikoiden ylitys. Toivottavasti saadaan myös kuvaaja matkaan, jotta saadaan sekin ikuistettua.

Koulurataharkkojen kuskin valinnasta en ole vielä täysin varma, sillä olisi myös itsekin kiva käydä kokeilemassa rataharkkoja itse. Mutta en tiedä miten hyvä veto se todellisuudessa on, kun itse olen kova jännittämään. Tosin samaa mietin vielä esterataharkoistakin. Kovasti kyllä houkuttelisi mennä itse, mutta katsotaan nyt mihin suuntaan me tästä lähdetään taas loman jälkeen etenemään. Mutta palaan siihen asiaan vielä lähempänä, kun olen varmistunut koko kuvioista ja siitä, että mennäänkö me ylipäätänsä edes niihin esterataharkkoihin. Ensi viikolla koittaa taas normaali arki, normaalit jutut ja toivon mukaan normaali postaustahti, kun on jotain postattavaa. Näin loman aikana kun sitä ei hirveästi ole. :'D



Postauksen kuvat © aaveen.net

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Karkin ensimmäiset koulukilpailut


Niinhän siinä kävi, että auto starttasi aamulla klo 8 ja otimme suunnaksi Mäntsälän, jossa järjestettiin tänään 1-tason koulukilpailut. Kyseessä olivat Karkin ensimmäiset koulukilpailut ja kilpailut ylipäätänsä. Itse ratahan ei varsinaisesti tuonut "mainetta ja mammonaa", mutta oli äärettömän hyvä kokemus kokemattomalle hevoselle, joka ei ole koskaan aikaisemmin käynyt kilpailuissa. Tosin siitä huolimatta Karkki käyttäytyi varsin korrektisti, mitä nyt ei alkuun olisi suostunut peruuttamaan trailerista, mutta treeniä, treeniä! Kysehän ei ole siitä, etteikö Karkki osaisi peruuttaa trailerista ulos, kotonakin peruuttaa niin nätisti, joten uskon sen johtuvan puhtaasti jännityksestä kun tultiin uuteen paikkaan. Mutta tästäkään ei tosiaan pääse yli eikä saa treeniä tähän, ellei sen kanssa reissaile traikulla.

Trailerista peruuttamisen vaikeudesta ja pelottavasta tuomaripäädystä huolimatta olen enemmäin kuin tyytyväinen Karkkiin, sekä tietysti meidän valmentajaan, joka Karkilla tänään starttasi. Koin itse paremmaksi, että kokeneempi ihminen käy ensin näyttämässä Karkille vieraan paikan ja täysin uuden tilanteen. Karkkihan käyttäytyi verkassa kivasti (tai ainakin sen mitä itse näin), mutta itse radalla tuomaripääty olikin sille ylitsepääsemätön ongelma, joka valitettavasti näkyi myös pisteissä ja prosenteissa. Mutta sehän ei ollut meillä se tärkein juttu, tärkein juttu oli saada Karkille kokemusta. Sekä mahdollisimman sujuva rata. Itse en ihan osottanut olettaa, että tuomari olisi noin jännittävä/pelottava, mitä se Karkin mielestä oli. Harmi homma, mutta tästä on vain suunta ylöspäin! Lisää kilpailuja/rataharjoituksia alle, niin eiköhän Karkki ala pikkuhiljaa tajuta, ettei ne tuomarit syö pieniä hevosia. Tuomarinkin mukaan siinä on potentiaalia, tosin lausehan kuului kokonaisuudessaan näin;

"Potentiaalinen SH, joka luottamuksen kasvaessa pääsee esittämään tahdikkaita askellajejaan paremmin edukseen."


Ihan eestin ratsuponin olin ostavinani, mutta usean ihmisen mielestä olen ostanut suokin. Se kuulemma näyttää niin paljon suokilta. Mutta oli se sitten eestin ratsuponi tai suokki, on se silti yhtä ihana. Sillä on vain niin kultainen luonne.


2 ylintä ovat videolta kaapattuja kuvia, joten siksi laatu ei ole päätä huimaavaa

Nyt kun Karkki on selviytynyt kunnialla ensimmäisistä kilpailuistaan läpi ja se on joutunut muutenkin tovin puurtamaan pelkästään maneesissa/kentällä, on mielestäni hyvä antaa sille vähän kevyempiä päiviä ja lopuksi ansaitut vapaansa. Siksipä on hyvä aloittaa muutaman päivän maastoilukuuri, jonka jälkeen Karkki saa pari päivää vapaata. Meillä tosiaan joutuu menemään pääosin käyntiä maastossa, kun ei ole oikein sellaisia reittejä, jossa voisi hirveästi ravailla tai laukkailla. Mutta eipä tuo haittaa, saa Karkkikin ottaa melkein loman kannalta, kun maastossa vain köpötellään. Maastoilukuurin ja vapaiden jälkeen palataan takaisin normaaliin treeniin, johon meinaan jatkossa sisällyttää puomi-/kavalettijumppaa. Se on hyvää vaihtelua ja tekee myös hyvää esim. takaosalle.

Eilistä treeniä, on se hieno!