tiistai 18. kesäkuuta 2019

Lomat lusittu


Karkin loma päättyi virallisesti eilen, vaikka sitä vähän muistuteltiin liikkumaan eteen sunnuntaina liinan päässä. Eilen Emma kiipesi kyytiin ja ratsasteli Karkin kevyesti läpi sileällä, mistä jäi kaikille hyvä fiilis. Mitä nyt Karkki oli vähän laiskanpuoleinen ja löysä alkuun, mutta annettakoot se helteen vuoksi anteeksi. Karkki ei onneksi esitellyt mitään ylimääräisiä juhlaliikkeitä, vaan puksutti kiltisti menemään. Tosin eipä se viime kesänäkään loman jälkeen tehnyt ylimääräisiä liikkeitä, vaan oli laiska ja sellainen "onko ihan pakko nyt, ei eilenkään tarvinnut". Kiltisti se silloinkin kuitenkin suoritti, kuten eilenkin. Tällä viikolla on tarkoitus palautella sitä kevyesti takaisin hommiin ja ottaa loppuviikosta kuvioihin puomeja sekä pieniä kavaletteja, että voidaan palailla ensi viikolla takaisin hyppyhommiin. Mielummin ottaa vähän varovasti sen takaisin töihin, kuin että lähtee heti rykittämään täysiä viiden päivän lomailun jälkeen. Se on kuitenkin saanut viettää kaikki päivät täysin lomaa, ollaan ainoastaan käyty tarkistamassa, että sillä on kengät jalassa ja kaikki raajat ehjinä. Muutoin se on vain ollut ja syönyt. Uskon, että Karkki varmasti nautti, kun sai lomailla.

Ensi viikolla on luvassa kuitenkin kokonaisuudessaan paluu normaaliin arkeen, vaikka loma onkin jo ohi. Ensi viikolla olisi vuorossa myös kilpailut, jotka ovat viime kilpailujen tapaan Riihimäellä. Siellä on starttina samat 60 & 70 cm luokat. Ei nähdä toistaiseksi järkeä lähteä hyppäämään isompaa, ensin pitää saada asioita hiottua näillä pienimmällä korkeuksilla. Niin kotona kuin kilpailuissa. Tosin enemmän tämä kaikki vaatii asioita Karkilta, sillä se on kuitenkin vielä varsin kokematon esteillä. Mutta hiljalleen se kehittyy ja oppii.


Täytyy kyllä sanoa, että odotan oikeasti innolla tätä kesää ja kilpailukauden jatkumoa, vaikkakin joudun itse tyytymään vain hoitajan ja sivusta seuraajan rooliin. Se on kuitenkin tyhjää parempi ja Karkin kanssa on kiva puuhailla ihan maastakäsinkin, ei aina tarvitse ratsastaa. Tosin kova hinku olisi jo selkään, mutta tällä kertaa kuuntelen lääkärin ohjeita enkä tee hätiköityjä päätöksiä. Kyllä sitä vielä ehtii ratsastella ja kilpailla, kun selkä paranee. Tässä kohtaa on kieltämättä ihan hyvä, että mua kokeneempi ihminen kilpailee Karkin kanssa ja näyttää sille kilpailumaailmaa. Se on oikeasti melkoin lottovoitto, että Emma tuli meidän kuvioihin mukaan.

Mutta Karkin kuulumiset sikseen, nimittäin itse näin sairaslomalaisena kaipailisin uusia blogeja luettavaksi! Muutama mun vakkariblogi on joko hiipunut tai kokonaan lopettanut ja muutama yhä bloggaa aktiivisesti, mutta kaipailisin lisää luettavaa itselleni. Mulla kun tätä aikaa nyt on yllin kyllin, ainakin seuraavaan kontrolliin asti. Eli jos sulla on hyvä hevosblogi, niin linkitä se ihmeessä kommenttikenttään. Mitään muita rajoituksia ei ole, kuin että blogi on aktiivinen. Areena on teidän! :)

Postauksen kuvat © aaveen.net

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Muutoksen tuulia


Viime postauksessa mainitsin siitä, että meillä on vähän uusia suunnitelmia Karkin suhteen ja sitä edellisessä postauksessa kerroin, että mun olisi selän kuntoutumisen jälkeen tarkoitus kilpailla myös itse Karkin kanssa esteillä. Mutta nyt täytyy katsoa totuutta ja sitä karua faktaa silmiin, että nikamien luutumisessa voi mennä jopa puolisen vuotta ja en halua ottaa turhia riskejä, että lähden liian aikaisin palaamaan takaisin normijuttuihin Karkin kanssa ja sitten käykin jotain. Tosiasia on se, että ennen kuin nikamat ovat kokonaan parantuneet, on niiden isompi murtuma iso riski ja sitä en halua ottaa. Yksi huono/epämääräinen hyppy, kielto tai ihan mikä vaan, voi aiheuttaa sen. Normaalissa elämässä en usko sen tulevan, mutta koska Karkilla on tällä hetkellä loistava estekuski, niin miksi ottaa turhaa riskiä.

Niimpä viime viikolla päätimme Emman kanssa, että hän hyppää Karkilla tämän kauden ja itse palaan ensi kaudella puikkoihin. Heti kun olen päässyt oikeasti takaisin kunnon ratsastuksen pariin ja nikamat on kunnolla takaisin kuosissa, aletaan varovasti hyppäämään eli jos kaikki menee suunnitellusti, tämä toteutuu siinä marras-joulukuussa. Sen jälkeen on hyvä jatkaa treenejä täyttä häkää ja miettiä ensi kautta. Nyt pitää vain mennä päivä kerrallaan ja odottaa, mitä lääkäri sanoo tämän kuun lopussa, että milloin saan aloittaa edes kevyen höntsäilyn Karkin kanssa. Tosin silloinkin liivi on tiukasti päällä, ihan jatkuvasti. Paukkuliivi on onneksi melko huomaamaton, joten se sopii mulle päivittäiseen käyttöön paremmin kuin esimerkiksi tavallinen turvaliivi. Tällaisen onnettomuuden jälkeen sitä tulee varovaisemmaksi, mutta en tiedä kauan tämä varoivaisuus todellisuudessa tulee kestämään. Ainakin alkuun on parempi ottaa varovasti, vaikka mä saatoinkin jo viime viikolla tehdä jotain kiellettyä. Hupsista.


Olen kuitenkin erittäin otettu ja onnellinen, että mulla on oikeasti noinkin ihana kaveri, joka on valmis sitoutumaan Karkin kanssa touhuamiseen ja viemään sitä eteenpäin, siitä mihin itse jäin. Tykkään muutenkin älyttömästi Emman tyylistä ja tavoista hoitaa sekä ratsastaa Karkkia. Meillä menee ajatukset Karkin suhteen todella hyvin yhteen, mikä on saanut meidän yhteistyöstä todella hyvän. Juuri tämän takia mä myös aluksi pyysin Emmaa opettamaan meitä esteille, tosin nyt ne suunnitelmat on hetkeksi haudattu ja keskitytään vain mun paranemiseen sekä Emman ja Karkin yhteistyöhön. Tosin en malta odottaa, että pääsen kunnolla takaisin Karkin selkään ja työstämään sitä, se on nyt näyttänyt ja Emman sanojen mukaan tuntunut todella kivalta!

Mutta koska sitä saa vielä tovin odotella, me ollaan suunniteltu Emmalle ja Karkille yhteisiä kilpailuja ja kaikkia muita pieniä juttuja, joista ei tosin vielä varmuutta ole. Ehdotin nimittäin, että ne kävisivät kokeilemassa kesän aikana pieniä maastoesteitä, mutta se jää vielä nähtäväksi. Kunhan nyt Karkki saisi ensin estekilpailuissa ratarutiinia, niin ollaan voiton puolella. Silloin varmasti jää kaikki Karkin ylimääräiset jututkin pois. Tässä kohdin Karkilla on tosin pieni kilpailutauko, sillä se jäi eilen ansaitulle lomalleen. Karkki on työskennellyt nyt todella hyvin, joten se oli todellakin lomansa ansainnut. Mitään kovin pitkää lomaa Karkki ei kuitenkaan saa, sillä näillä näkymin se palaa takaisin hommiin lauantaina tai sunnuntaina, riippuen vähän meidän fiiliksistä. Mutta on se 5-6 päivää ihan hyvä pituus lomalle, saa vähän palautua ja nollailla omaa päätänsä. Tänään kävin vain sen verran tallilla katsomassa, että ponilla ei ole liiemmin sotahaavoja ja kengät ovat pysyneet jalassa. Tosin Karkki joutui valitettavasti olosuhteista johtuen tänään luopumaan laidunkaveristaan, joten laiduntaminen tulee jatkossa tapahtumaan yksin.


Lomailun jälkeen Karkki palaa hiljalleen takaisin normaaliin arkeen, jossa sitä ensimmäisien päivien aikana odottaa hieronta ja sen jälkeen jatketaan taas täysin normaalisti. Kunhan ensin saa vähän "toipua" hieronnasta eli viettää muutaman kevyemmän päivän sen jälkeen. Suunnitelmissa on lähteä 30.6. Riihimäellä hyppäämään 60 & 70 cm luokat, mikäli treeneissä kaikki menee taas nappiin, kuten viimeksi. Jospa tällä kertaa Karkki ottaisi kilpailuissa taas vähän rennommin, kun on tutumpi paikka. Nähtäväksi jää.

Postauksen kuvat © aaveen.net

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Eiliset kilvanajot

© Iisa

Eilen Karkki oli kilvanajoissa Riihimäellä, jossa se hyppäsi ensimmäisen 70 cm luokkansa. Postauksen lopusta löytyy video kyseisestä radasta, joka oli huomattavasti parempi kuin 60 cm. Seuraavan kerran Karkki on Emman kanssa kilpailemassa Riihimäellä tämän kuun lopussa, sillä Karkki jää keskiviikkona ansaitulle lomalle, jonka aikana Karkki saa käydä vain vähän kävelemässä ja muutoin viettää rentoa hevosen elämää laiduntaen. Eilen Karkki sai kilpailujen jälkeen jäädä suoraan laitumelle, uuden laidunkaverin kera. Eilisen perusteella pojat oli todella siivosti ja tuli heti hyvin juttuun. Itse odotin vähän kauhun sekaisin tuntein, että mitähän siitä tulee, mutta hyvin sulassa sovussa ne toisiinsa tutustui. Tosin Karkilla saattoi vähän kilpailutkin painaa, eikä se ollut ihan suuna päänä rallittelemassa pitkin laidunta. Karkki halusi vain keskittyä olennaiseen eli syömiseen. Mielummin niin. Tosin vielähän ei voi sanoa varmaksi, että mitä tapahtuu jatkossa, mutta nyt näyttää ainakin lupaavalta.

Mutta mitä eilisiin kilpailuihin tulee, niin verryttely vaikutti alkuun todella lupaavalta ja kaikki tähtien asennot tuntui olevan kohdillaan. Kunnes sitten jotain tapahtui ja Karkki olikin sitä mieltä, että okserin hyppääminen on täysin yliarvostettua ja otti jo verkassa ensimmäisen kiellon. Sen jälkeen kaikki kuitenkin sujui paremmin, kunnes oli vuoro lähteä ensimmäiselle radalle. Jo ennen radalle päästyä Karkki meinasi kuolla järkytykseen, kun kilpailukentän portti oli liian pelottava/epäilyttävä. Kentän sisäpuolellahan se ei ollut pelottava, vain ainoastaan ulkopuolella. Ensimmäinen rata käynnistyi ja Karkki meni taas aivan koviksi kyljistä eikä kuunnellut ratsastajaa. Se oli taas jossain omissa tiloissa ja hiki meinasi tulla itsellenikin jo pelkästä katsomisesta. Se oli niin tahmea ja jännittynyt, jonka seurauksena tuloksena oli hylätty. Onneksi Riihimäellä sai jatkaa radan rauhassa loppuun, sen jälkeen ei enää uutta kieltoa tullutkaan. Mutta ei se 60 cm silti mikään hyvä rata ollut Karkin kannalta, kun vertaa siihen 70 cm. Siinä Karkki oikeasti hyppäsi ja kuunteli ratsastajaa.



Ensimmäisen luokan jälkeen ehdittiin vain nopeasti pyörähtää verryttelyssä ja sitten takaisin radalle, kun lähdettiin toisessa luokassa ensimmäisenä. Tämä toinen luokka eli 70 cm, meni tosiaan paljon paremmin ja yhden harmillisen äksidentin takia tuli 4 virhepistettä. Muutenhan se olisi ollut puhdas rata ja rusetti kotiin, heh heh. Kakkosesteelle Karkki otti vähän isomman hypyn, joka johti ratsastajan hetkelliseen irtoamiseen ja Karkin käännökseen sivulle. Vieläkään ei käynyt selväksi, että näkikö Karkki jotain vai mistä moinen käännös tms. Onneksi kuitenkin Emma pysyi kyydissä, vaikka joutuikin tekemään minivoltin. Se minivoltti tulkittiin luonnollisesti kielloksi, mistä tuli ne 4 virhepistettä. Mutta hyvä rata se silti kokonaisuudessaan oli! Karkki oli paljon paremmin ratsastettavissa, kuin edellisessä luokassa ja se oli muutenkin paljon parempi. Kahden luokan taktiikka sopii sille selkeästi paremmin ja ylipäätänsä toi 60 & 70 oli parempi kuin 50 & 60. Ongelmanahan ei ole Karkin kanssa estekorkeus, vaan se, ettei se tahdo oikein kuunnella pienemmillä esteillä, vaan tekisi mielellään täysin omia ratkaisujaan.

Kaikesta huolimatta mun mielestä reissu oli kuitenkin onnistunut; Karkki käyttäytyi siivosti kilpailupaikalla, meillä oli hauskaa, sää suosi ja ennen kaikkea, järjestelyt pelitti ja oli kivat kilpailut. Juuri sellaiset, minne mennään oikeasti mielellään uudestaan. Pääasia on kuitenkin, että me ylipäätänsä edes päästiin näihin kilpailuihin. Meinasi jäädä edellisyönä käydä niin, ettei päästäkään seuraavana aamuna kilpailuihin. Mutta onneksi on olemassa ihania ihmisiä, kuten Kaisa, joka lainasi mulle autoaan. Aivan super ihanaa! En voi tarpeeksi kiittää Kaisaa autonsa lainasta. ♥ Tosin Kaisan auton lainaaminen johti valitettavasti mun kohdalla myös siihen, että mulle tuli aivan järkyttävä autokuume.


Tällä viikolla on luvassa postausta siitä, miten nämä kuviot Karkin kanssa tulee jatkossa menemään. Kannattaa siis tarkailla blogia, mikäli haluat tietää mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan! ;)