maanantai 8. lokakuuta 2018

Taidettiin selvitä pelkällä säikähdyksellä

© Villa Vesanto

Meitä instagramissa seuraavat tietävätkin jo meidän perjantaisesta äksidentistä Karkin ja Karkin tarhakaverin välillä. Blogin puolelle en ole asiaa vielä ehtinyt valottaa, mutta nyt on pieni ja hyvä hetki vähän raapustella asiasta tännekin. Perjantaina hain Karkin normaalisti tarhasta, enkä huomannut ihan alkuun siinä mitään ihmeellistä. Kunnes päästiin karsinaan ja aloin tarkemmin sitä syynäilemään, oikea etujalka oli polven yläpuolelta turvoksissa ja tarkemmin syynättyä siinä oli haava, johon ei Karkin mielestä saanut koskea. Se oli ihan tulikuuma ja turvoksissa, sekä tietysti kosketusarka. Oli meidän onni, että tallilla sattui juuri sillä hetkellä olemaan eläinlääkäri paikalla, joka tsekkasi Karkin jalan. Se ei onneksi näyttänyt niin pahalta, mitä vaikutti olevan, mutta kipeähän se oli. Sekä lievästi ep, kun sen nopeasti ympyrällä pyöräytin. Ei tarvinnutkaan siis mennä kouluvalmennukseen. Eikä miettiä viikonlopun liikutuksia, kun se oli pelkkää kävelyä, kylmäystä ja haavanhoitoa.

Onneksi oli tosiaan apu nopeasti lähellä, joten saatiin samalla tsekattua ettei kyseessä ole myöskään mitenkään syvä haava. Mutta onhan se toki varmasti kipeä, kun on saanut kovan osuman siihen. Tällä hetkellä tilanne näyttää jo valoisammalta, eilen Karkki liikkui puhtaasti ja turvotus on selkeästi laskenut. Perjantainahan mä kävin taluttamassa Karkkia kahdesti sekä myös kylmäsin kahdesti. Luonnollisesti kummankin kerran jälkeen hoidin vielä haavaa, joten ei voi sanoa, etteikö sitä olisi hoidettu jo ekana päivänä reilusti. Lauantaina myös meidän ihana vuokraaja kävi Karkkia taluttamassa pitkään sekä luonnollisesti myös kylmäili, sama juttu eilen mun osalta. Kumpanakin päivänä itse hoidin vielä haavaa työvuoron jälkeen.

© Villa Vesanto

Tämä haavaepisodi on nyt valitettavasti sellainen, jonka johdosta Karkki tarhaa jatkossa yksin. Yksi tällainen "pikkuhaava" joidenkin mielestä ei varmasti haittaa, mutta kun tämä ei ole ensimmäinen vekki/haava, joka Karkille on tullut yhteistarhauksen alettua. Osat ovat isompia ja osat pienempiä, mutta koskaan se ei ole ontunut tai reagoinut noin voimakkaasti kun haavaan koskee tai sitä hoitaa. Siksi päätin viheltää pelin poikki, ennen kuin oikeasti sattuu jotain vielä vakavampaa. Karkki kun osaa olla varsinainen kiusanhenki tarhassa ja pomottelee, jonka johdosta toinen puolustautuu. En halua edes ajatella, millaista jälkeä siellä voisi mm. hokkiaikana sattua. Mulla kun ei nyt ennen Karkkia noissa hevoshommissa ole ollut hirveän hyvää tuuria, joten haluan vähän pelata varman päälle.

Toivotaan nyt kuitenkin, että selvittiin tästä koska haavaepisodista pelkällä säikähdyksellä ja päästään hiljalleen jatkamaan treenejä. Ainakin ponilla alkaa jo olla sen verran virtaa, ettei työnteko olisi pahitteeksi. Katsotaan miten Karkki tänään hölköttelee liinan päässä ja päätän sitten, että menenkö jo huomenna selkään vai työstänkö vielä maastakäsin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kommentti näytetään hyväksynnän jälkeen, mikäli se on asiallinen.